yes girl TALKS: Työterveyden merkitys

yes girl TALKS: Työterveyden merkitys

 

Osallistuimme tänä syksynä ensimmäistä kertaa Työterveyspäiville. Kyseessä on TTL:n eli Työterveyslaitoksen tapahtuma, suurin työterveyteen liittyvä sellainen koko Suomessa.

Emme olleet ehkä messujen HR-jengin tapaan alan ammattilaisia, mutta aiheena tämä on alkanut kiinnostamaan meitä yhä enemmän ja enemmän. Koemme että ”ulkopuolisina”, nykyisinä yrittäjinä ja aiempina palkkatyöläisinä on helppo katsella asioita hieman kauempaa. Positiivisen psykologian opinnoilla on ollut varmasti myös vaikutusta, sillä monet aiheet resonoivat meihin tosi vahvasti.

Ohjelma oli todella mielenkiintoinen, ja meidän oli jopa vaikea valita kenen puheet ehdimme kuuntelemaan. Mukana oli muun muassa tutkimusprofessoreita, kehitysjohtajia, henkilöstöjohtajia sekä ylilääkäreitä.

Mitä opimme? Miltä maamme työterveys näyttää? Entä tulevaisuuden tuulet?

 

 

Meille yes girleille ei ole olemassa erikseen terveyttä ja työterveyttä. Tämän pitäisi olla iso holistinen kokonaisuus, irrallisten palasten sijaan. Don’t you agree?

Opimme muun muassa surullisena faktana, että vuonna 2018 mielenterveyden häiriöt ohittivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet niin sairauspoissaolopäivien kuin työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä.

Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt aiheuttavat yli kolme neljäsosaa mielenterveysperusteisista sairauspäivärahapäivistä.

Ylipitkät työpäivät ja liiallinen työstressi lisäävät riskiä sairastua masennukseen.

Tutkimustiedon perusteella ei ole kuitenkaan yksiselitteisen selvää, ovatko mielenterveyden häiriöt todellisuudessa lisääntyneet vai tulevatko ne nyt vain aikaisempaa paremmin esiin esimerkiksi näiden häiriöiden paremman tunnistamisen ja nopeamman hoitoon hakeutumisen vuoksi. Selvää ei ole myöskään se, missä määrin sairauspoissaolojen trendiä selittää työväestön valikoituminen eri taloussuhdanteissa. Kun työllisyysaste on korkea, ovat työmarkkinat todennäköisesti vetäneet myös terveydeltään hauraampaa väkeä.

Toisaalta kun talouden pyöriessä vauhdikkaasti, on myös työssä väsymisen vaara suuri. Lisäksi työn vaatimukset sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen ovat saattaneet muuttua psyykkisesti kuormittavampaan suuntaan. Tämänkin me yes girlit allekirjoitamme, meidän ja vanhempiemme työelämä on jo melkoisen erilaista, puhumattakaan isovanhemmistamme.

On myös mahdollista, että kun somaattiset sairaudet kuten esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat vähentyneet, on mielenterveyden ongelmille jäänyt aiempaa enemmän tilaa nousta näkyviin. (*lähde)

Sanoivat tutkimukset niin tai näin, on näistä aiheista avoimesti keskusteleminen mielestämme kaiken a ja o. Vähemmän vähättelyä, lisää toisista välittämisen kulttuuria!

 

 

Me olimme iloisesti yllättyneitä siitä kuinka aktiivisesti vastailitte meidän työterveyskysymyksiin Instan Storyjen puolella. Selkeästi aihe mietityttää teitäkin.

Meidän kyssärit pohjatuivat Työterveyslaitoksen Työn imu -tesiin. Testin avulla on mahdollista arvioida omaa tämänhetkistä hyvinvointia työssään.

Käydessämme läpi tuloksia, huomasimme muun muassa, että moni teistäkin ajattelee töitä vapaa-ajalla. Sähköpostia luetaan nonstop, eikä kaikki kokenut viikonlopun riittävän palautumiseen.

Suuri osa koki unen jäävän liian vähäiseksi ja fyysisellä puolella väsymyksen lisäksi yleisimmät oireet olivat päänsärky- ja niskajumit.

Toki osasta vastauksista paistoi läpi myös energinen tekeminen ja hyvä fyysinen ja psyykkinen kunto. Nevertheless, liian moni vastasi päinvastoin.

Jos työyhteisössä ei ole avointa vuorovaikutusta, on kynnys ottaa asioita esille korkea. Usein työuupumus tai sairauspoissaolot nähdään yksilön syynä, kun monesti työnantajan olisi aihetta katsoa peiliin ja tarkastella syitä syvemmin.

Työterveyspäivillä käytetty vertauskuva kanarianlinnusta jäi vahvasti mieleemme:

”Voisiko ensimmäinen työuupunut toimia työyhteisölle kuin kanarianlintu kaivoksissa? Kanarianlintu lähetetään kaivokseen. Jos lintu kuukahtaa, kutsutaan työntekijät pois, sillä ympäristö ei ole kelvollinen. Voiko työuupumus olla siis merkki yksilön sijaan työyhteisön ongelmista?”

Kun kohtaamme työuupuneen, tärkeintä ei ole etsiä vikoja uupuneesta vaan selvittää mitä uupumukseen johtaneita seikkoja työssä ja työympäristössä on.

 

 

Me toivoisimme laajempaa puhetta ennaltaehkäisevään työterveyteen liittyen. Kuulimme Työterveyspäivillä muutamista hienoista esimerkeistä, joissa työnantaja on aktiivisesti panostanut tähän. Esimerkiksi Lidl sai uudella johtamistavalla sairauspoissaolot vähenemään ja säästi samalla satoja tuhansia euroja. Talk about win-win!?

Ei ole mikään salaisuus, että sairauspoissaolot on selkeä mittari. Yhden päivän poissaolo maksaa työnantajalle 250–350 euroa. Kustannuksia tulee mahdollisista sijaisista, ylitöistä tai töiden hidastumisesta.

Lidlin henkilöstöjohtaja Laura Mekkala kertoi, ettei heidän muutokset työkykyjohtamisessa ensijaisesti tavoitelleet säästöjä työterveyskuluissa. Näin kuitenkin kävi.

Työterveyteen heillä käytetään sama määrä rahaa kuin aikaisemminkin, mutta ennaltaehkäisyä painotetaan yhä enemmän. Nyt siihen käytetään puolet potista aiemman kolmanneksen sijaan. Lidlillä on noin 5 200 työntekijää. Heidän sairauspoissaolonsa ovat vähentyneet 16 prosenttia, mikä on vähentänyt työterveyshuollon kustannuksia. Tämän lisäksi tapaturvamakuutus- ja työkyvyttömyysmaksut ovat pienentyneet.

Esimerkiksi työfysioterapeutti neuvoo oikeita työasentoja. Lidl kannustaa työntekijöitä huolehtimaan itsestään ja tukee liikuntaa rahallisesti ja tarjoaa mittauksia, jotka kertovat palautumisesta ja unen laadusta. Esimiehiä on koulutettu reagoimaan herkällä korvalla työntekijöiden mahdolliseen henkiseen tai fyysiseen kuormittumiseen.

Lidlin kaupallinen johtaja Annu Voutilainen on puolestaan mediassa puhunut Bermudan kolmiosta, johon suurin osa työhyvinvointikysymyksistä palautuu: kipu, mieli ja uni.

Voutilaisen mukaan työkykyjohtamisessa on ennen kaikkea kyse siitä, että lähiesimies ottaa tutkaimeen työterveyden, osaamisen ja motivaation. Jos joku näistä kolmesta puuttuu, kärsii tuottavuus.

Ymmärrys modernista työkykyjohtamisesta ja työterveyshuollon todellisesta vaikuttavuudesta ovat avainasemassa siinä, pystymmekö Suomessa lisäämään ihmisten työkykyä ja sitä kautta säästämään tuntuvasti työkyvyttömyyden välittömissä kustannuksissa. (*lähde)

#yesgirlLOVES

Työterveyslaitoksen ohjelmapäällikkö Irmeli Pehkosen mukaan tällaiset työkykyjohtamisen vaikutukset näkyvät hitaasti, joten työ vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. On laadittava selkeät toimintamallit ja ohjeistettava esimiehet. Lisäksi on säännöllisesti seurattava, miten toimenpiteet toteutuvat ja vaikuttavat. Keskeistä on jokapäiväinen toiminta. Työntekijän tulee tuntea, että häntä arvostetaan ja hänestä välitetään. (*lähde)

 

 

 

Jos teillä on lähteitä, kirja- tai dokkarivinkkejä aiheeseen liittyen, niin antaa tulla. Työterveytemme (ja sitä kautta koko terveytemme) ansaitsee paljon nykyistä suuremman huomion!

x,

yes girlit

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *