Tiedostava hengittäminen vs. Tietoinen hengittäminen

Tiedostava hengittäminen vs. Tietoinen hengittäminen

Viime postauksesta inspiroituneena halusin kirjoittaa syvemmin hengittämisestä ja erityisesti palleahengityksestä. Jos missasit postauksen, niin tsekkaa yes girlin viiden minuutin Feel Good -haaste tästä.

Hengittäminen on yksi meidän lemppariaiheista ja jos johonkin syvennyin kuukauden joogaopettajakoulutuksessa, niin juurikin tähän aiheeseen. Nyt siis seuraa arvokasta (ja ilmaista) tietoa!

On hassua, että ihminen pystyy olemaan ilman vettä ja ruokaa monen monta päivää, mutta ilman happea vain muutaman minuutin, emmekä silti opiskele tai harjoittele sitä sen kummemmin.

Vauvat ja lapset osaavat palleahengityksen, mutta mitä vanhemmaksi tulemme ja mitä stressaavammaksi meidän elämä muuttuu, muuttuu myös hengitys.

Monet hengittää pinnallisesti käyttäen vain keuhkojen yläosaa, mikä on pitkällä aikavälillä terveydelle vaarallista.

Olet ehkä saattanut huomata, kun olet stressaavassa tai muuten vaan epämiellyttävässä tilanteessa hengitys muuttuu tiheämmäksi ja pintapuoliseksi.

Meidän kulloinenkin fiilis muuttaa meidän hengitystapaa ja vastaavasti hengityksen avulla voimme vaikuttaa meidän fiilikseen, ja erityisesti mieleen.

Eikö olekin hassua, ettemme kiinnitä hengittämiseen sen enempää huomiota? Tai siihen, miten arvokas ja tärkeä työkalu hengittäminen on. Etenkin, kun meillä on täysi valta kontrolloida sitä tietoisesti?

Syvät ja rauhalliset palleahengitykset ovat meidän kaikkien saatavilla ja se on epäilemättä nopein tie stressireaktion pysäyttämiselle. Jokainen joka on joskus kokenut paniikkikohtauksen tietää, että ainoa tie ulos on keskittää hengitys palleaan.

Syvät hengitykset aktivoivat parasympaattista hermostoa, jolloin syke ja verenpaine laskevat. Jo muutama syvä hengitys vapauttaa jännityksen.

Hengityksen avulla voimme myös vaikuttaa sisäelinten hyvinvointiin, esimerkiksi juurikin sydämeen, verenkiertoon ja ruoansulatukseen.

Tiedostava hengittäminen vs. Tietoinen hengittäminen

Kun hengitämme tietoisesti, olemme kontrollissa omasta hengityksestä. Kun taas tiedostamme hengityksen, olemme läsnä omassa hengityksessämme, emmekä yritä muuttaa sitä. Tiedostava hengittäminen on eräänlainen läsnäoloharjoitus ja toimii hyvänä meditaatioharjoituksena. Tulemme silloin entistä tietoisemmiksi omista ajatuksistamme ja kehostamme.

Tiedostava hengittäminen

breath awareness

keskittyminen hengitykseen

tietoisuus automaattisesta tapahtumasta

läsnäolon harjoittamista

“hengitys hengittää sinua”

Tietoinen hengittäminen

conscious breathing 

ajatuksen kanssa hengittäminen

hengittäminen tapahtuu aktiivisesti ja tarkoituksenmukaisesti

hengityksen harjoittamista

“sinä hengität hengitystä”

Palleahengityksen alkeet

Mikäli palleahengitys on täysin uusi juttu ja tuntuu haastavalta löytää omat syvät sisäänhengitykset, niin kannattaa aloittaa harjoittelut mahallaan. Tällöin pystyt helpommin keskittämään ajatukset palleaan ja samalla tunnet liikkuuko rintalastan alaosa/ylävatsa hengityksen mukana.

2-1-2-1: Hengitä nenän kautta sisään kahdella laskulla, säilytä (pidä) hengitys yhdellä, hengitä ulos suun kautta kahdella ja lopuksi taas säilytä hengitystä yhdellä laskulla.

4-2-4-2: Kun tämä sujuu hyvin voit hengittää syvemmin ja voit tuplata laskujen määrät. Neljällä sisään, säilytä kahdella, neljällä ulos ja lopuksi taas säilytys kahdella.

Toista harjoituksia 5-10 minuuttia. Syvistä hengityksistä saattaa tulla alkuun huono olo tai huimausta. Tällöin pidä harjoitukset short and sweet! 

Vaikka hengittäminen sujuu ihan hyvin automaattisesti, niin tietoista hengittämistä kannattaa kuitenkin treenata.

Hengittelyllä on useita positiivisia vaikutuksia. Se mm. parantaa palautumista, unen laatua, pidentää kärsivällisyyttä, selkeyttää ajatuksia, puhdistaa, ravitsee, elvyttää kehoa, ja kuten jo aiemmin mainitsin: se on mitä mainioin stressireaktion katkaisemiseen ja verenpaineen laskemiseen.

Tutkimusten mukaan palleahengityksestä on löytynyt apua ruoansulatukseen, se voi auttaa pitämään verensokerin tasaisempana, lisäksi sen avulla saadaan keuhkot tehokkaasti käyttöön. Moni meistä käyttää vain 20% koko keuhkojen kapasiteetista.

➸ When we inhale we receive, when we exhale we give. 

5 Comments

  1. Suvi
    maaliskuu 5, 2019 / 7:47 pm

    Kiitos hengityksen tärkeyden muistuttamisesta! Se voi olla välillä yllättävän haastavaa. 😄 Win Hof -menetelmään kannattaa tutustua ja kokeilla. ☺️

    • maaliskuu 20, 2019 / 4:37 pm

      Se on just näin! Ja ole hyvä 😀 <3
      Wim Hof -metodi kiinnostaa! Harmikseni Urban Mandalan workshop meni täyteen. Next time! 😉

  2. Suvi
    maaliskuu 7, 2019 / 10:34 am

    …siis Wim Hof

  3. Elina
    maaliskuu 17, 2019 / 10:11 pm

    Mä oon pohtinut, etten jotenki ees ”osaa” hengittää pinnallisesti. Harrastin nuorempana laulamista kuoroissa(ohjattiin aina hengittämään oikein) ja kotonani laulettiin yhdessä välillä jopa päivittäin. En sano, etteikö hengityksessäni olisi petrattavaa, varmasti on. Osaatko sanoa, onko musan hengitystekniikoissa ja joogan hengitysharjotuksissa samaa? Mun käsityksen mukaan on. Nää tiedostavat hengitysharjotukset on sit tullut vasta aikuisiällä muusta näkökulmasta. Jooga ei oo mun juttu, mutta pilateksen voisin taas alottaa ohjatummin.

    • maaliskuu 20, 2019 / 4:43 pm

      Heips, käsittääkseni juu, palleahengitys on sama musiikissa ja joogassa. 🙂 Toki pranayama-harjoitukset varmasti eroavat jonkun verran? Suosittelen testaamaan eri joogalajeja, niitä kun on laidasta laitaan! Olen aikoinaan vetänyt myös pilates-tunteja. Sekin on hyvää fyysistä treeniä, vähän erilaista kuin jooga 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *