Koska kannattaa mennä hedelmällisyystestiin?

Koska kannattaa mennä hedelmällisyystestiin?

 

Hedelmällisyyskeskustelu on käynyt kuumana monissa eri blogissa sekä Instan puolella. Pupulandian Jenni ja hedelmöitys- ja lapsettomuusklinikka Felicitas Mehiläinen houstasivat toukokuussa hedelmällisyysillan, jossa yes girlin reportteri Kriselda oli myös paikalla.

Läsnä oli myös asiantuntijana Liisa Häkkinen, lääketieteen lisensiaatti, naistentautien ja synnytyksen erikoislääkäri. Pääsimme kyselemään Liisalta yhtä jos toista liittyen aiheeseen ja illasta tuli otettua tiukasti muistiinpanoja, siispä pistetään ne jakoon myös tänne. Sharing is caring!

 

Ensisynnyttäjien ikä on kasvanut radikaalisti ja tilastojen mukaan yes girliäkin lukee suurimmaksi osaksi meidän ikäisiä, eli kolmenkympin kieppeillä olevia naisia.

Ajatukset jälkikasvusta ja hedelmällisyydestä eivät ole mitenkään vieraita, mutta ne eivät ole olleet vielä ajankohtaisia. Olemme kuitenkin jo siinä iässä, ettei ajatteleminen enää riitä, vaan pitäisi jo alkaa niin sanotusti hommiin.

 

Todennäköisyys hedelmöittyä yhden kuukautiskierron aikana:

20v. 34%

24v. 24%

30v. 17%

35v. 12%

40v. 6%

 

 

 

Tähän kohtaan on hyvä muistuttaa, että jokainen nainen ja jokaisen biologinen kello on erilainen. Ihminen on äärimmäisen monimutkainen kokonaisuus ja hedelmällisyyteen vaikuttaa niin moni asia – ja vieläpä näiden asioiden summa.

 

Hedelmällisyyteen vaikuttaa elintavat, kuten liikunta, paino ja päihteiden käyttö. Nämä ovat sellaisia, joihin voimme itse vaikuttaa. Liikuntaa ei saisi harrastaa liikaa tai liian vähän. Toisin sanoen niin, että hormonitoiminta menee epätasapainoon.

Autoimmuunisairaudet voivat myös vaikuttaa, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes, reuma ja syöpä. Naiset sairastuvat miehiä useammin autoimmuunisairauksiin luultavimmin juurikin monimutkaisemman hormonijärjestelmän vuoksi.

Sukupuolitaudit, erityisesti klamydia vaikuttaa negatiivisesti hedelmällisyyteen. Itse kohdunkaulansyöpä ei välttämättä vaikuta, mutta leikkaus voi taas vaikuttaa raskauteen, mikäli kohdunkaulaa on lyhennetty.

Perinnöllisyys, eli geenit ovat myös hedelmällisyyteen vaikuttava tekijä.  Lisäksi ovulaatiohäiriö ja PCO, eli munasarjojen monirakkulatauti.

 

 

Pakko myöntää, että pelko lapsettomuudesta ja hedelmällisyyden laskemisesta on kova. Ollaan päädytty siihen tulokseen, että olisi ihanaa, jos raskaus tapahtuisi luonnonvoimien mukaan eli ns. vahingossa. Silloin ei tarvitsisi päättää alkaa yrittämään. Hyvin usein, kun alkaa stressaamaan raskaaksi tulemista, niin se ei todennäköisesti onnistukaan kovin helposti.

 

Lisäksi me yes girlit toivoisimme pakollista hedelmällisyystutkimusta viimeistään 30-vuotiaana tai edes jonkinlaista checkiä papa-kokeen yhteydessä. Tai, että asia otettaisiin edes puheeksi vuotuisen gynekologitarkistuksen yhteydessä.

 

Ennen sitä, oman hedelmällisyytensä voi käydä testauttamassa oman mielenrauhan vuoksi. Geenitesti on yksi tapa testata oma hedelmällisyytensä ja se onnistuu Felicitaksella Fertify-geenitestin avulla. Testin voi tehdä missä vaiheessa elämää vaan ja riittää, että sen tekee kerran elämässä. Fertiliteettitesti on ainoa olemassa oleva keino, jolla voi ennustaa naisen tulevaa hedelmällisyyden tilaa.

On myös olemassa AMH-mittaus, jolla testataan munasarjojen toimintaa. Se mittaa anti-mullerian -nimisen hormonin tasoa veressä ja kertoo, kuinka paljon naisen munasarjoissa on pieniä, varhaisia munarakkuloita.

 

Iän myötä hedelmällisyys hiipuu, eikä pelkästään naisilla vaan yhtälailla se heikkenee miehilläkin. Ihan liian vähän puhutaan miesten hedelmällisyydestä. Neljäsosa lapsettomuustapauksista johtuu miehistä ja miesten siemennestetutkimus on huomattavasti edullisempaa kuin naisten testit. Felicitakselta löytyy niin ikään miehille laaja siemennesteanalyysi.

 

Hedelmällisyysillassa keskusteltiin myös munasolujen pakastamisesta; koska se kannattaa tehdä ja miten homma hoituu?

Tuli kyllä täysin puskista, että se kannattaa tehdä jo alle 30-vuotiaana. 35-vuotiaaksi asti pakastusta voidaan harkita jokaisen naisen yksilöllinen tilanne huomioiden.

Munasolujen pakastaminen on toistaiseksi kallista. Ennen tätä on tutkittava, onko solujen pakastaminen edes kannattavaa ja pelkästään viiden munasolun (minimi) keräämiseen pitää varata 2-3 kertaa. Hintalappu voi helposti nousta 8000-10000€ ottaen huomioon munasolujen säilytyssopimukset, jotka tehdään kolmeksi vuodeksi kerralla. Toisaalta tuo summa voi tuntua pieneltä, kun tietää, että omat sukusolut ovat turvassa ja mikäli hintaa vertaa esimerkiksi henkilöautoon.

 

 

Lopuksi vielä haluamme nostaa esille sen, mitä varmasti monet miettivät: e-pillereiden ja hormonaalisen ehkäisyn käyttö ei vaikuta hedelmällisyyteen. Ehkäisy kannattaa kuitenkin lopettaa hyvissä ajoin ennen toivottua raskausta. Mikäli oma kuukautiskierto ei normalisoidu ehkäisyn lopettamisen jälkeen, niin on aikaa selvittää mistä häiriö johtuu.

Kierron pituus ei myöskään vaikuta hedelmällisyyteen, mutta se voi indikoida ovulaatiohäiriöstä tai PCO:sta.

 

Naisina, on äärimmäisen tärkeää käydä gynekologin vastaanotolla kerran vuodessa. Fertiliteettitestien lisäksi voi pyytää omaa lääkäriään tekemään ultratutkimuksen, jolloin silmämääräisesti tarkistetaan munasarjat; munasolujen määrä ja niiden aktiivisuus. Kannattaa lähteä siitä, mikäli oma hedelmällisyys kiinnostaa.

 

Emme usko, että koskaan tulee täydellinen aika “alkaa yrittää”. Emmekä usko, että kukaan on täysin valmis vanhemmaksi. Vaikka olisi lukenut kaikki maailman vanhemmuusoppaat, niin siihen rooliin kasvetaan. Ovathan kaikki lapsetkin yhtälailla erilaisia!

 

Oletko sinä käynyt hedelmällisyystutkimuksessa? Kiinnostaisiko asia sinua?

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *