Kestävämpää kahvia

Juuri nyt puhutaan paljon teoista ja muutoksista kohti ekologisempia ja kestävämpiä valintoja meidän jokaisen arjessa. Niitä tarvitaan kipeästi!

Me suomalaiset juomme todella paljon kahvia, eniten maailmassa henkilömäärään nähden. Millaista kahvia meidän kannattaisi valita, jotta tekisimme kestävämmän ja ekologisemman valinnan?

Millaisen prosessin kahvi käy läpi ennen sen päätymistä meidän kuppeihimme? Millaisia terveysvaikutuksia kahvilla on?

Kestävän kehityksen kannalta meidän kaikkien kannattaisi juoda korkealaatuista, ”speciality coffee”:ta eli erikoiskahvia.

Tälläisella kahvilla on erittäin korkeat laatuvaatimukset. Kahvin laatuun vaikuttaa kahvin viljelijä sekä kahvin paahtaja. Ainoastaan Arabica-kahvilajikkeet yltävät tälle tasolle, mutta kaikki Arabica-kahvi ei tietenkään ole tämän tasoista.  Erikoiskahviksi lasketaan kahvi, joka saa tietyn korkuiset pisteet kansainvälisen taulukon mukaan, kun sertifioidut osaajat maistavat eli cuppaavat kahvia ja arvostelevat sen.

 

Tällainen korkealaatuinen kahvi saapuu yleensä pieniltä farmeilta, joissa kahvi viljellään ja poimitaan käsityönä, ja viljelijät ovat todella omistautuneita työlleen. Kahvi ei ole siis massatuotettua, vaan se poimitaan käsin juuri oikeaan aikaan ja sen laatua tarkkaillaan intensiivisesti. Nämä kahvit kasvatetaan myös mahdollisimman luonnonvaraisissa olosuhteissa.

Pienpaahtimot, joiden kahvi on erikoiskahvilaatua, tutustuvat aina viljelijöihin ja farmeihin, joista heidän kahvinsa tulee. He ennen kaikkea huolehtivat siitä, että työntekijät kahvifarmeilla saavat kunnollista palkkaa ja korvausta työstään, ja pystyvät tätä kautta elämään hyvää elämää niin, että kahvin viljeleminen on heille kannattavaa. Erikoiskahvi on myös erityisen arvokasta: se maksaa jopa neljä kertaa enemmän kuin isojen paahtimoiden ostama massatuotettu kahvipapu.

 

 

Miten erikoiskahvi eroaa luomu- tai reilu kauppa- sertifioidusta kahvista vai eroaako?

Useilla pienviljelmillä sertifioinnin edellytykset ovat olemassa, mutta he eivät halua maksaa tai pysty maksamaan merkinnästä järjestöille. Ja toisaalta myös; monet korkealaatuisimmat kahvilajikkeet ovat herkkiä ja alttiita erilaisille kahvitaudeille. Niinpä joidenkin suoja-aineiden käyttämättä jättäminen (luomu sertifikaattia vastaan) olisi liian iso riski pienviljelijän toimeentulolle, jos esimerkiksi koko sato kuolisi tai menisi pilalle. Toisin sanoen viljelijän pitäisi siirtyä pidemmälle jalostettuun kahvilajikkeeseen, jos hän haluaisi hommata luomusertifikaatin! Käytännössä silloin tingitään laadusta.

Sen vuoksi luomukahvit yltävät harvoin maailman parhaiden kahvien joukkoon. Tärkeää on myös tietää se, että luomustandardit vaihtelevat kansainvälisellä tasolla! Esimerkiksi joku kahvi Yhdysvalloissa saattaa olla luomua, mutta ei Euroopassa tai Suomessa.

Reilun kaupan sertifikaatti näkyy harvoin erikoiskahvipakkauksissa, vaikkakin käytännössä kaikki erikoiskahvi on reilua. Erikoiskahvista maksetaan pienviljeilijöille reilusti (tuplasti) yli reilun kaupan hinnan. <3

Yhden kahvisadon kasvatus ja käsittely kestää 4-7 kk riippuen kahvilajikkeesta ja kasvumaasta. Kahvin satokauden ajankohdat vaihtelevat maittain.

Kahvipuussa kasvaa punaisia marjoja, joiden alta kahvipapu paljastuu marjan prosessoinnin jälkeen.

Suurien satojen kahveja viljellään alangoilla, joihin aurinko paistaa koko päivän- silloin kahvi kasvaa nopeasti ja marjat on helppo poimia isoilla koneilla. Koneet eivät erota raakaa ja kypsää kahvimarjaa, vaan poimivat kaiken. On itsestään selvää, että tämä vaikuttaa jo suuresti kahvin laatuun!

Sen sijaan pienviljelijöiden korkealaatuinen ja maukas kahvi kasvatetaan korkeammalla merenpinnan yläpuolella suojapuiden varjossa, ja kypsät kahvimarjat kerätään käsin.

Keräämisen jälkeen kahvin prosessointi pitää aloittaa viimeistään seuraavana päivänä. Kahvimarjat toimitetaan pesuasemille, jossa ne käsitellään ja kuivataan- myös kaikki tämä tapahtuu myös käsityönä!

Prosessointimenetelmiä on esimerkiksi; washed, natural ja pulped natural. Erilaiset käsittelyt vaikuttavat lopputulokseen eli kahvin makuun ja aromiin. Esimerkiksi washed prosessoidussa kahvissa korostuu sen hapokkaat maut, kuten sitrushedelmät tai kukkaisuus. Prosessoinnin ja kuivauksen jälkeen marjasta jää jäljelle ainoastaan raakakahvipapu, jotka lajitellaan laadun ja koon mukaan kuljetusta varten.

Raakakahvi on vaalea ja kova, eikä se tuoksu tai maistu kahvilta, vaan enemminkin ruoholta.

Tuottajamaasta kahvi siirtyy tavallisesti varastoinnin kautta paahdettavaksi.

Niinpä seuraavaksi erittäin tärkeässä asemassa on kahvipaahtimo, ja kahvin paahtaminen.

Kahvin maku ja aromi kehittyvät kahvin paahtamisen aikana, ja samalla paahtuessaan kahvipapu muuttaa väriään ja ”paisuu” hieman. Kun kahvi paahdetaan pienpaahtimoissa pienivetoisilla paahtimilla niin, että korostetaan sen luonnollisia makuja ja aromeita, joita sen kasvuolosuhteet ovat sille antaneet ja luodaan yksilöllinen paahto jokaiselle eri kahvilajikkeelle; lopputuloksena syntyy erittäin korkealaatuista ja maukasta kahvia.

Loppusilauksen tälle prosessille antaa barista kahvilassa tai just sinä, kotona keittäessäsi tätä erikoiskahvia. <3

Vinkki: Monilla saattaa tulla vatsa kipeäksi kahvin juomisesta. Testatkaa vaihtaa kahvinne suomalaisten pienpaahtimoiden erikoiskahveihin ja voi olla, että mahakivut katoavat! Tämä johtuu kahvin korkeasta laadusta ja sen käsin poimimisesta; kahvin mukana ei tule mitään ylimääräistä, ja erilaisten ylimääräisten aineiden käyttö ja jäämät ovat minimissään.

Millaisia terveysvaikutuksia kahvilla on?

  • Kahvin sisältämä kofeiini piristää ja nostaa sitä kautta energiatasoja.
  • Kahvin juominen voi kofeiinin ansioista vaikuttaa positiivisesti fyysiseen suorituskykyyn eli esimerkiksi urheilusuoritukseen.
  • Kahvi voi vähentää 2.tyypin diabeteksen riskiä, sekä suojella Alzheimerin taudilta ja Dementialta. Se voi vähentää myös riskiä sairastua Parkinsonin tautiin. Näitä tutkimuksia ei kuitenkaan ole tehty vielä tarpeeksi, jotta voitaisiin ihan varmasti sanoa yhteys kofeiinin ja kyseisten sairauksien välillä.
  • Kahvissa on paljon antioksidantteja.
  • Vaikka kahvi on diureetti ja sen ainesosat kuivattavat elimistöä, niin on kahvissa niin paljon vettä että se nesteyttää elimistöä enemmän kuin poistaa nestettä!
  • Kuitenkin kahvin juominen vaikuttaa aivoissamme niin, että meidän oman piristävän välittäjäaineen eritys loppuu tai vähenee, koska saamme piristäjää (kofeiinia) ulkoisesti. Tämä ilmenee usein ”koomaisena” aamuna tai päänsärkynä, jos koittaa selvitä aamusta ilman kahvia. Niinpä olisi hyvä koittaa pitää kahvittomia päiviä aina välillä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *